Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Kuntapalveluiden kriisi tietoisen politiikan tulosta

Keski-Suomen Vasemmistonuorten kannanotto 7.9.2010
Julkaisuvapaa heti

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Kuntapalveluiden kriisi tietoisen politiikan tulosta

Jyväskylän kaupungin tuorein kirjastoverkkoselvitys esittää Keltinmäen, Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastojen lakkauttamista. Lähikirjastojen lakkautukset rajoittaisivat lähiöissä asuvien ihmisten mahdollisuutta vastata elinikäisen oppimisen vaatimukseen. Lakkautusten sijaan kirjastoja tulisi Keski-Suomen Vasemmistonuorten mielestä kehittää tietoyhteiskunnan tarpeisiin paremmin vastaavaksi vapaan tiedon ja kulttuurin infrastruktuuriksi.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret esittää paheksuntansa lähikirjastojen lakkautussuunnitelmille, mutta muistuttaa, että kyseessä on vasta lähtölaukaus kuntapalveluiden uudelleenjärjestelyille.

Valtion leikkaukset kuntien tulopohjaan vuosina 1995–2009 ovat olleet yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Useat kunnat ovatkin nyt tilanteessa, jossa lakisääteisten vähimmäispalveluiden turvaamiseksi joudutaan nostamaan tasaverona kerättävää kunnallisveroa. Tämä vaikeuttaa entisestään yli 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävän suomalaisen elämää, muttei kuitenkaan takaa edes keskeisimpien palvelujen laatua.

”Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarvioon suunnitellaan tuntuvia leikkauksia muun muassa sivistyspalveluihin. Oppilaitosten ryhmäkoot jatkavat paisumistaan ja opetushenkilökuntaa kuormitetaan enenevissä määrin, kun koulunkäyntiavustajien määrää tullaan karsimaan. Näinkö tulevaisuuteen tosiaan sijoitetaan Suomen Ateenassa?”, kummastelee Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.

Vanhasen I hallitus käynnisti vuonna 2005 Paras-hankkeen, jonka tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen on kuitenkin käytännössä tarkoittanut palveluiden karsimista. Jatkuvat tehostamisvaatimukset ovat nöyryyttäneet sekä palveluiden tuottajia että asiakkaita, kun palveluiden laadusta on jouduttu tinkimään riittämättömien resurssien vuoksi.

Kuntapalveluiden kriisiyttäminen on myös avannut tien hyvinvointipalveluiden yksityistämiselle. Yksityistämiskokeilut ovat osoittaneet, ettei yksityistetty palvelutuotanto ole ollut julkista tuotantoa kustannustehokkaampaa, vaan jopa kalliimpaa. Silti nykyinen hallitus haluaa mahdollistaa yksityisen voitontavoittelun ihmisten perustarpeilla.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret tuomitsee yksityistämiskehityksen ja näkee julkisesti tuotetut maksuttomat peruspalvelut välttämättömänä perustana tulevaisuuden hyvinvoinnin luomiselle.

”Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan harjoitettu uusliberaali politiikka on kuntien kriisiyttämisen ohella kasvattanut radikaalisti suomalaisten hyvinvointi- ja tuloeroja, luonut työssäkäyvän köyhälistön ja kurjistanut nuorten, opiskelijoiden, eläkeläisten, lapsiperheiden ja esimerkiksi työttömien asemaa. Sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt ja Suomesta on tullut jälleen luokkayhteiskunta. Tätä on ilmeisesti niin kutsuttu ’mahdollisuuksien tasa-arvo’”, Pulkka sanoo.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Pulkka
puheenjohtaja
Keski-Suomen Vasemmistonuoret
p. 040 759 9330
ville.pulkka@gmail.com

Vasemmistoliiton uudistettava organisaationsa

Julkaistu Kansan Uutisissa 4.6.2010

Vasemmistoliiton puoluekokouksen kokoontuessa Jyväskylässä 18.-20.6. keskeinen kysymys kuuluu, onko puolueen organisaatio valmis uudistumaan radikaalisti ja antamaan vastakaikua uudelle vasemmistolaiselle liikehdinnälle. Kokouksessa on jälleen mahdollista linjata, ottaako Vasemmistoliitto askeleen kohti osallistavaa ja toiminnallista kansanliikettä.

Viimeisimmät gallupit kertovat karua kieltä puolueen tilasta. Vasemmistoliiton vaikeus muodostaa suhdetta kapitalismiin selittää osaltaan puolueen kriisiä, mutta kriisi on palautettavissa myös toimimattomaan organisaatioon. Pystyttämällä teltan kadulle muutaman kerran vuodessa ihmiset eivät koe olevansa osa yhtenäistä liikettä, eikä arjen ääni myöskään konkretisoidu puolueen toiminnassa.

Puolueen tehtävä on lähteä mukaan samoihin kamppailuihin, joita yhdenasianliikkeet ja kansalaisjärjestöt tällä hetkellä organisoivat. Puolueen on myös oltava läsnä, kun työläiset kamppailevat villiksi länneksi muuttuneilla työmarkkinoilla jäljellä olevista oikeuksistaan ja toisaalta määrittelevät uusia vaatimuksiaan suhteessa uuden työn realiteetteihin.

Puolueen kestävän jäsenpohjan saavuttamiseksi on myös tärkeää, että puolue kykenee tarjoamaan matalan osallistumiskynnyksen monipuolisella toiminnalla työläisaktivismista avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vasemmistonuoret on ainoa poliittinen nuorisojärjestö, joka viime vuosien aikana on onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä merkittävästi. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan näkynyt puolueen toimintakulttuurissa, ikärakenteessa saati kannatuksessa.

Vasemmistonuorista hälyttävän moni kokee edelleen toimimisen luotaantyöntävässä puolueorganisaatiossa turhauttavana. Tällaisen tilanteen vallitessa organisaatiouudistus on välttämätön.

Ville-Veikko Pulkka

puheenjohtaja

Keski-Suomen Vasemmistonuoret