Opintonsa keskeyttäneitä ei saa rankaista

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola esitti kolumnissaan, että opintonsa keskeyttäneiltä opiskelijoilta voitaisiin periä takaisin opintotuet ja jopa järjestetyn koulutuksen hinta. Opinnot voivat keskeytyä lukuisista syistä, kuten mielenterveysongelmien, sairauden, yrittäjäksi ryhtymisen, perheen lisäyksen, mielekkään työpaikan löytymisen tai vaikkapa yksinkertaisesti väärän alavalinnan vuoksi.

Sen enempää järjellä kuin sydämelläkään ajateltuna, ei voi olla järkevää kaataa vaikkapa nuoren vanhemman tai sairastuneen niskoille velkataakkaa, joka tällaisesta käytännöstä aiheutuisi.

Koska opintotuki sellaisenaan ei riitä usein elämiseen täytyy opiskelijan päätoimisen opiskelun lisäksi käydä töissä, eikä vasta tiukentuneet opintopisterajat taakkaa varsinaisesti helpota. Samaan aikaan terveyspalveluiden määrärahoja supistetaan eikä jaksamisen rajoilla ponnisteleva opiskelija saa tarvittaessa apua riittävän nopeasti. Kun kamelinselkä katkeaa, seuraisi vielä lisäksi taloudellinen taakka, joka pahimmillaan johtaa nuoren ulosoton asiakkaaksi. Tällainen kepittäminen ei nosta suosta sen enempää Suomea, kuin suomalaisia opiskelijoitakaan. Eihän työttömiltäkään työttömyyskorvauksia tai konkurssiin ajautuneelta yritykseltä saatuja yritystukia peritä takaisin.

On myös kohtuutonta odottaa, että yhteisessä talkoohengessä suomalaisen nuorison tulisi alistua pelkäksi kansantalouden koneistoksi. Nuoret jotka jäävät vaille haluamaansa opiskelupaikkaa ja joutuvat sinnittelemään karenssin pelossa linjalla, jota eivät todellisuudessa halua edes opiskella joutuisivat tämän ehdotuksen toteutuessa kahta pahempaan ahdinkoon. On vaikea nähdä, että kepittämällä opiskelijoita kovempaa voitaisiin saada Suomi nousuun. Jos ei hyvällä, niin väkipakolla? Ulosoton asiakkaana työelämäänkään siirtyminen ei tunnu järin houkuttelevalta. Opiskelu tapahtuu jo nyt pitkälti velaksi. Yhden uuden velkaloukun lisääminen olisi kohtuutonta. Veitsi kurkulla opiskelu tuskin tuottaa Suomelle menestyviä alansa ammattilaisia. Ihmiset ovat hyviä työssään ja opinnoissaan ollessaan motivoituneita ja voimissaan.

Nyt olisi aika keskittyä hyvinvoinnin turvaamiseen, kaikkien kansanosien jaksamiseen. Kovalla kepittämisellä tehdään ainoastaan joukosta nuoria ja opiskelijoita sairaseläkeläisiä. Menestyjiä ei tällä kaavalla ole syntymässä. Panostamalla opinnoissa jaksamiseen jo peruskoulusta lähtien turvataan opiskelijoiden jaksaminen opintojen aikana ja niiden jälkeen työelämään siirryttäessä. Opiskelijoiden sosiaaliturvan tulee olla riittävä, ryhmäkokojen riittävän pieniä ja opintojen aikaisia ohjausta ja tukipalveluja tulee tehostaa.

Katriina Ojala
puheenjohtaja
Keski-Suomen Vasemmistonuoret

Opintotuki on opiskelijan perusturva

Keski-Suomen Vasemmistonuorten vuosikokouksen kannanotto ja tiedote henkilövalinnoista:

Opintotuki on opiskelijan perusturva

Opiskelijajärjestöt riemuitsivat torjuntavoittoaan kehysriihen ja opintotukiuudistuksen suhteen. Merkittävät uudistukset jäivät kuitenkin tekemättä ja opiskelijat jäivät käytännössä nuolemaan näppejään.

Lukuunottamatta 18-19 vuotiaiden tuen määrään vaikuttavien vanhempien tulorajojen korotuksia jäivät porkkanat opiskelijoiden laarissa vähäisiksi. Sen sijaan opiskelijoita kepitetään tiukennetulla opintopistevaatimuksella ja korkeakouluopiskelijoita vielä vähennetyillä tukikuukaisilla.

Jos ei opintopisteitä tasaisin väliajoin tipu rekisteriin, ammottaa jääkaappi tyhjyyttään ja vuokrat jäävät maksamatta. Opintotuen piiristä pudonnut opiskelija päätyy hortoilemaan tukiviidakossa eri tukimuotojen välillä saadakseen elämisensä kustannukset katettua. Sama tilanne on edessä joka vuosi ilman kesätyöpaikkaa jääneillä opiskelijoilla. Myös lainapakko on jo nykyisessä järjestelmässä käytännössä olemassa. ”Opiskelijat ovat ainut kansanryhmä, joka joutuu rahoittamaan perustoimeentuloaan lainalla. Tämä on selkeä epäkohta”, toteaa Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Katriina Ojala.

Lupaus opintotuen indeksiin sitomisesta on tärkeä liike korjaamaan yleisen hintatason nousun aiheuttamaan lovea opiskelijan kukkarossa. ”Indeksikorotus on kuitenkin itsessään riittämätön tuen tason jäätyä pahasti jälkeen elämisen kustannuksista. Se ei enää riitä perustarpeiden tyydyttämiseen. Opintotuen määrää tulee nostaa riittävälle tasolle ja opintopisterajoja ja tuen saannin ehtoja helpottaa”,  lisää järjestön varapuheenjohtaja Miska Seppälä.

Opiskelijan toimeentulon on oltava riittävä muuttuvissa elämäntilanteissa. Tässä eivät kiristyvät opintopisterajat auta. Muutenkin opintojen kiirehtimisen sijaan tulisi keskittyä opiskelun laatuun ja siihen millaisilla eväillä ja voimavaroilla varustettuna opinnoista valmistutaan. Opiskelijoiden jaksaminen on merkittävä kysymys, joka tuntuu valmistumiskiimaisessa keskustelussa unohtuvan.

Opintotukea tulisi uudistaa koko sosiaaliturvajärjestelmän kanssa siten, että sen korvaisi lopulta perustulo. Se mahdollistaisi niin päätoimisen opiskelun, kuin turvatun toimeentulon muuttuvissa elämäntilanteissa. Se tekisi myös työnteosta kannattaavaa niille opiskelijoille, jotka haluavat hankkia työkokemusta jo ennen valmistumistaan tai välttää lainan ottamisen töitä tekemällä. ”Tulorajojen ylittymisestä seuraava takaisinmaksurumba tuhoaa pahimmillaan opiskelijan talouden pitkäksi aikaa”, selventää tuore puheenjohtajisto.

On ongelmallista käyttää opintotukea koulutuspoliittisena aseena. Kysymys tulisi nähdä sosiaalipolitiittisesta näkökulmasta, eikä valjastaa opintotukea vain koulutuspoliittiseksi välineeksi. On kestämätöntä, että opiskelijan elämänlaatu ja pärjääminen arjessa ovat sidottu joustamattomasti opintojen edistymiseen. Opintotuki on opiskelijan perusturva!

Keski-Suomen Vasemmistonuoret pitivät vuosikokouksensa 23.3.2013 Jyväskylässä. Piirin puheenjohtajaksi valittiin Katriina Ojala ja varapuheenjohtajaksi Miska Seppälä. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tulivat valituksi Tuomas Salminen, Antti Alanko, Reetta Hanhikoski ja Otto Juntunen. Varajäseniksi valittiin Artur Kreisberg ja Riku Manninen.

Lisätietoja:

Katriina Ojala, puheenjohtaja, Keski-Suomen Vasemmistonuoret
ojalakatriina@gmail.com
040-7770999

Miska Seppälä, varapuheenjohtaja, Keski-Suomen Vasemmistonuoret
miska.seppala@gmail.com
040-0671686

Bussilippujen hinnankorotukset kohdistuvat pienituloisiin

Keskisuomalainen uutisoi 2.6.2012 bussilippujen hintojen nousevan jälleen. Kuukausi- ja matkakorttien hintojen korottamista perustellaan kustannusindeksin nousulla.

Hintojennousu kohdistuu erityisesti pienituloisiin autottomiin ihmisiin. Nykyisellään esimerkiksi edestakainen kertalippu kustantaa lähes seitsemän euroa, mikä lähentelee jo joidenkin matalapalkka-alojen alinta tuntipalkkaa. Kohtuuttomasta hinnasta huolimatta etenkin autottomien ihmisten on pakko käyttää bussiyhteyksiä päästäkseen palveluiden pariin.

Lähes automatisoidusti tapahtuvan hintojen nostamisen sijaan kaupungin tulisi selvittää perusteellisesti, millä perusteilla Koiviston auto hinnankorotuspaineensa asettaa. Edellisen kerran asian ollessa julkisuudessa rahavirtaselvitys julistettiin salaiseksi. On erikoista, että kaupunki ottaa tällaisen yhtiön puheet “kustannusindeksien noususta” annettuna.

Lippuhintoja on alennettava tuntuvasti, jotta kaikilla on realistinen mahdollisuus käyttää paikallisliikenteen palveluita. Edullisemmat lippuhinnat ja saumattomasti toimivat yhteydet houkuttelevat ihmisiä siirtymään entistä enemmän yksityisautoilusta julkisen liikenteen käyttäjiksi, millä on myös merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia.

Taija Roiha
Keski-Suomen Vasemmistonuoret, puheenjohtaja
Kirjoitettu alunperin Keskisuomalaisen yleisönosastoon

JSDN & KSVN: Köyhyyttä ei poisteta korupuhein

Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.

Jyväskylän sosiaalidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden ja Keski-Suomen Vasemmistonuorten kannanotto 16.10.2010
Julkaisuvapaa heti

JSDN & KSVN: Köyhyyttä ei poisteta korupuhein

17.10. vietetään YK:n kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää tilanteessa, jossa Suomessa elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella ja Suomi on yhä selvärajaisemmin luokkayhteiskunta. Bruttokansantuotteella mitaten Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta esimerkiksi aidon kehityksen mittari (GPI) osoittaa
hyvinvoinnin laskeneen 1970-luvun tasolle. Tämän lisäksi tuloerot ovat kasvaneet Suomessa OECD-maiden kärkitahtia vuodesta 1995 alkaen.

Jyväskylän sosiaalidemokraattiset nuoret ja opiskelijat sekä Keski-Suomen Vasemmistonuoret vaativat nykyisen ihmisiä syrjäyttävän politiikan tilalle uusjaon politiikkaa, joka mahdollistaa puitteet ihmisarvoiselle elämälle lähtökohdista riippumatta.

Suomalaisen yhteiskunnan kärjistyneet hyvinvointierot ovat seurausta tietoisesta politiikasta, jonka myötä yhä useampi ihmisryhmä on vaarassa ajautua köyhyysloukkuun. Nuoret, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset, siirtolaiset ja aivan tavalliset duunarit on ajettu tilanteeseen, jossa arki on jatkuvaa kamppailua riittävästä
toimeentulosta. Työmarkkinoiden prekarisoituminen ja harjoitettu yhteiskuntapolitiikka ovat tehneet yhteensä noin miljoonan ihmisen arjesta epämielekästä selviytymistaistelua.

Jyväskylän sosiaalidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden sekä Keski-Suomen Vasemmistonuorten mukaan köyhyyttä ei poisteta suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylistävin korupuhein, vaan tunnustamalla yhteiskunnalliset vastakkainasettelut ja kehittämällä sosiaaliturvaa jälkiteollisen yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi.

”Keskeisin yhteiskuntapoliittinen päämäärämme tulee olla yhtenäistää sosiaaliturvaa kohti riittävän toimeentulon takaavaa perustuloa. Jatkuvat tulonsiirrot rikkaimmalle väestönosalle on lopetettava; ensimmäisenä toimenpiteenä pääomatuloverotuksen muuttaminen progressiiviseksi. Jälkiteollinen työelämä voidaan nähdä myös mahdollisuutena toteuttaa mielekästä ja kiireetöntä arkea, mutta ei ilman poliittista suunnanmuutosta”, kommentoi Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.

Erityisen huolestuttava merkki suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointierojen kärjistymisestä on sosiaalisen liikkuvuuden jämähtäminen paikoilleen. Köyhäksi ei enää ainoastaan ajauduta, vaan myös synnytään. Huolestuttava kehityssuunta on myös terveyserojen
kasvaminen yhteiskuntaluokkien välillä. Hallituksen asenteesta yhteiskunnan eriarvoistumiseen kertoo hyvin se, että Euroopan integraation tuotua köyhyyden kaduille romanikerjäläisten muodossa, ratkaisutoimenpiteenä nähdään köyhyyden kriminalisointi.

”Kerjäämisen kriminalisointi hyödyttäisi ainoastaan hyväosaisia siistimmän katukuvan ja puhtaamman omantunnon muodossa, kun köyhyyttä ei tarvitsisi kohdata päivittäin matkalla kauppakeskuksiin. Asiassa olisi kuitenkin pystyttävä tuijottamaan ilmiön sijaan sen taakse. Kerjääminen kertoo vakavasta, Euroopan laajuisesta ihmisten perusoikeuksia polkevasta ongelmasta – köyhyydestä, jota yksittäisen maan kriminalisointitoimenpiteet ainoastaan pahentavat”, toteaa Jyväskylän sosialidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Noona Pihlajaniemi.

17.10. vietetään jälleen asunnottomien yötä. Asunnottomuus on kasvussa myös Jyväskylässä ja on pidettävä todennäköisenä, että sama kehitys jatkuu, mikäli vuokrat jatkavat nousuaan ja sosiaalista asuntotuotantoa laiminlyödään. Jyväskylän sosiaalidemokraattiset nuoret ja opiskelijat ja Keski-Suomen Vasemmistonuoret muistuttaa, että asumisen tulisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Nuorisojärjestöt kuitenkin epäilevät, että nykyisessä poliittisessa suhdanteessa asunnottomuuden ratkaisemiseen ei tule löytymään poliittista tahtoa, vaan yhä useampi ihminen ajautuu
kodittomaksi.

Lisätietoja:

Noona Pihlajaniemi
puheenjohtaja
Jyväskylän sosiaalidemokraattiset nuoret ja opiskelijat
040 839 4877
noona.pihlajaniemi@jyu.fi

Ville-Veikko Pulkka
puheenjohtaja
Keski-Suomen Vasemmistonuoret
040 759 9330
ville.pulkka@gmail.com

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Kuntapalveluiden kriisi tietoisen politiikan tulosta

Keski-Suomen Vasemmistonuorten kannanotto 7.9.2010
Julkaisuvapaa heti

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Kuntapalveluiden kriisi tietoisen politiikan tulosta

Jyväskylän kaupungin tuorein kirjastoverkkoselvitys esittää Keltinmäen, Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastojen lakkauttamista. Lähikirjastojen lakkautukset rajoittaisivat lähiöissä asuvien ihmisten mahdollisuutta vastata elinikäisen oppimisen vaatimukseen. Lakkautusten sijaan kirjastoja tulisi Keski-Suomen Vasemmistonuorten mielestä kehittää tietoyhteiskunnan tarpeisiin paremmin vastaavaksi vapaan tiedon ja kulttuurin infrastruktuuriksi.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret esittää paheksuntansa lähikirjastojen lakkautussuunnitelmille, mutta muistuttaa, että kyseessä on vasta lähtölaukaus kuntapalveluiden uudelleenjärjestelyille.

Valtion leikkaukset kuntien tulopohjaan vuosina 1995–2009 ovat olleet yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Useat kunnat ovatkin nyt tilanteessa, jossa lakisääteisten vähimmäispalveluiden turvaamiseksi joudutaan nostamaan tasaverona kerättävää kunnallisveroa. Tämä vaikeuttaa entisestään yli 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävän suomalaisen elämää, muttei kuitenkaan takaa edes keskeisimpien palvelujen laatua.

”Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarvioon suunnitellaan tuntuvia leikkauksia muun muassa sivistyspalveluihin. Oppilaitosten ryhmäkoot jatkavat paisumistaan ja opetushenkilökuntaa kuormitetaan enenevissä määrin, kun koulunkäyntiavustajien määrää tullaan karsimaan. Näinkö tulevaisuuteen tosiaan sijoitetaan Suomen Ateenassa?”, kummastelee Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.

Vanhasen I hallitus käynnisti vuonna 2005 Paras-hankkeen, jonka tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen on kuitenkin käytännössä tarkoittanut palveluiden karsimista. Jatkuvat tehostamisvaatimukset ovat nöyryyttäneet sekä palveluiden tuottajia että asiakkaita, kun palveluiden laadusta on jouduttu tinkimään riittämättömien resurssien vuoksi.

Kuntapalveluiden kriisiyttäminen on myös avannut tien hyvinvointipalveluiden yksityistämiselle. Yksityistämiskokeilut ovat osoittaneet, ettei yksityistetty palvelutuotanto ole ollut julkista tuotantoa kustannustehokkaampaa, vaan jopa kalliimpaa. Silti nykyinen hallitus haluaa mahdollistaa yksityisen voitontavoittelun ihmisten perustarpeilla.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret tuomitsee yksityistämiskehityksen ja näkee julkisesti tuotetut maksuttomat peruspalvelut välttämättömänä perustana tulevaisuuden hyvinvoinnin luomiselle.

”Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan harjoitettu uusliberaali politiikka on kuntien kriisiyttämisen ohella kasvattanut radikaalisti suomalaisten hyvinvointi- ja tuloeroja, luonut työssäkäyvän köyhälistön ja kurjistanut nuorten, opiskelijoiden, eläkeläisten, lapsiperheiden ja esimerkiksi työttömien asemaa. Sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt ja Suomesta on tullut jälleen luokkayhteiskunta. Tätä on ilmeisesti niin kutsuttu ’mahdollisuuksien tasa-arvo’”, Pulkka sanoo.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Pulkka
puheenjohtaja
Keski-Suomen Vasemmistonuoret
p. 040 759 9330
ville.pulkka@gmail.com

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Jyväskylän kaupunki aikeissa jatkaa ympäristövihamielistä politiikkaa

Keski-Suomen Vasemmistonuorten kannanotto 20.5.2010

Julkaisuvapaa heti

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Jyväskylän kaupunki aikeissa jatkaa ympäristövihamielistä politiikkaa

YLE Keski-Suomi uutisoi eilen (19.5.) asemakaavamuutossuunnitelmasta, joka mahdollistaisi uuden parkkitalon rakentamisen Vapaudenkadun ja Väinönkadun kulmaan. Uuden parkkitalon mahdollistava kaavamuutos nousee esille ainoastaan vuoden kuluttua siitä, kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi laajasta kaupunkilaisten vastarinnasta huolimatta Kirkkopuiston kaavamuutoksen, joka mahdollisti uuden parkkihallin rakentamisen alueelle. Yksityisautoiluun kannustavan kaavamuutoksen hyväksyminen osoittaisi jälleen Jyväskylän kaupungin välinpitämättömän asenteen ilmastokatastrofia kohtaan sekä veisi pohjaa joukkoliikenteen kehittämiseltä.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret vaatiikin Jyväskylän kaupunkia luopumaan välittömästi sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömästä politiikastaan.

Vaikka Jyväskylän nykyiset parkkitalot ovatkin jatkuvassa vajaakäytössä jo ennen Paraatiaukion alle rakentuvaa parkkihallia, tämä ei estä kaupunkia kaavoittamasta lisää neliöitä liikennepäästöille. Kaupungin bussiliikenteestä vastaava Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Jorma Lipponen toimii uuden noin neljänsadan auton parkkitalon puolestapuhujana ja näkee parkkitalon jopa osana kävelykeskustan laajentamissuunnitelmaa autojen siirtyessä maan alle.

”Lipposen poissa silmistä, poissa mielestä –logiikka ei vähennä yksityisautoilua saati kehitä joukkoliikennettä. Lipposen ajama kaavoituspolitiikka palvelee ainoastaan pientä eliittiä, joka ei viitsi kävellä kymmentä metriä kauemmaksi katumaasturiltaan päästäkseen ostamaan itsensä onnelliseksi”, kommentoi Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.

Kaksi kuukautta sitten valmistui myös vuoteen 2015 yltävä Keski-Suomen ympäristöohjelma, joka näkee ilmastonmuutoksen yhtenä Keski-Suomen keskeisimmistä ympäristöhaasteista. Sanoista tekoihin –niminen ympäristöohjelma rohkaisee maakunnan toimijoita ympäristötekoihin. Keski-Suomen Vasemmistonuoret pitää ympäristöohjelman toimenpide-esityksiä pääpiirteittäin positiivisina, mutta ei usko, että ohjelma tulee johtamaan todellisiin tekoihin.

”Ympäristöohjelma tulee jälleen olemaan vain yksi nykyisen järjestelmän viherpesuyritys, jolla päättäjät saavat äänestäjille tarjottavaksi lisää sanahelinää ja itselleen hyvän mielen. Ilman edistyksellisiä ympäristösäädöksiä mikään ei tule muuttumaan, mistä maailmanluokan esimerkkinä toimi Kööpenhaminan ilmastokokous”, Pulkka toteaa.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Pulkka

Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

040 759 9330

ville.pulkka@gmail.com

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Jyväskylän kaupungin kannettava vastuunsa maahanmuuttajien yhdenvertaisuudesta

Keski-Suomen Vasemmistonuorten vuosikokouskannanotto 1.3.2010

Julkaisuvapaa heti

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Jyväskylän kaupungin kannettava vastuunsa maahanmuuttajien yhdenvertaisuudesta

Jyväskylän kaupunkilehti uutisoi 10.2.2010 rahoitusvaikeuksien takia uhattuna olevan monikulttuurikeskus Glorian tilanteesta. Monikulttuurikeskus saa viimeistä vuotta rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, minkä jälkeen keskuksen 7 000 kävijää ovat vaarassa jäädä ilman yhteistä kokoontumis- ja kouluttautumispaikkaa. Oulussa, joka on maahanmuuttajaväestön suhteellisen osuuden vuoksi verrattavissa Jyväskylään, kaupunki budjetoi vuosittain 150 000 euroa monikulttuurikeskuksensa toimintaan. Keski-Suomen Vasemmistonuoret vaatii Jyväskylän kaupunkia välittömästi korjaamaan välinpitämättömän suhtautumisensa maahanmuuttajien tukipalveluita kohtaan.

Monikulttuurikeskuksen toiminnan lähtökohtana on kohtaaminen, joka tukee muun muassa uuteen yhteiskuntaan sopeutumista, tiedon siirtymistä, työllistymistä ja suvaitsevuuden lisääntymistä. Monikulttuurikeskus tähtää maahanmuuttajien välisen verkostoitumisen lisäksi myös helpottamaan suhteiden muodostamista kantaväestöön. Räjähdysmäisesti kasvanut kävijämäärä osoittaa selvästi toiminnan merkityksellisyyden myös Jyväskylässä. Kuukausittain satoja jyväskyläläisiä palveleva keskus kamppailee kuitenkin rahoitusongelmiensa seurauksena nyt myös tilaongelmien kanssa.

”On käsittämätöntä, että kansainvälisyydellään kerskaileva Jyväskylän kaupunki ei ole valmis sitoutumaan maahanmuuttajien kotouttamiseen asiaan kuuluvalla tavalla. Kaupungin velvollisuutena on taata monikulttuurikeskuksen toiminnalle riittävä perusrahoitus, jotta maahanmuuttajien yhdenvertaisesta kohtelusta voidaan päästä takuuseen ja ehkäistä samalla heidän syrjäytymisriskiään”, kommentoi Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.

Keski-Suomen Vasemmistonuoret on huolissaan myös siitä, että todellisilta ongelmilta silmänsä sulkevat rasistiset ryhmittymät ovat päässeet määrittelemään Suomessa tällä hetkellä käytävän maahanmuuttokeskustelun kulun. Monikulttuurisuuden lisääntyessä kovaa vauhtia Jyväskylässä kaupungilla ei ole varaa lähteä tähän keskusteluun mukaan, vaan kaupungin on huolehdittava, että jokainen jyväskyläläinen saa yhdenvertaisen kohtelun etnisestä taustastaan huolimatta.

”Yhdenvertaisuus on vasemmistolaisen politiikan lähtökohtia. Samaa ei voi sen sijaan sanoa oikeistopolitiikasta kuunnellessa vaikkapa kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydmanin näkemyksiä maahanmuuttopolitiikasta”, Pulkka toteaa.

Lisätietoja:

Ville-Veikko Pulkka

Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

040 759 9330

ville.pulkka@gmail.com