Ydinvoimalobbareiden nenät kasvavat energiapajuakin nopeammin

Kuvassa Paperiliiton toimitusjohtaja Jouko Ahonen

Viisi ympäristöjärjestöä lanseerasi 1.2.2010 Äänestä ydinvoima historiaan –nimisen ydinvoimanvastaisen kampanjan, jonka tavoitteena on vaikuttaa tämän vuoden aikana eduskunnassa tehtävään päätökseen kolmen lisäreaktorin kohtalosta. Päätöksellä linjataan Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen, joten kyseessä ei suinkaan ole epäpoliittinen kysymys kuten oikeisto ja ydinvoimalobbarit antavat meidän ymmärtää. Enemmistö suomalaisista vastustaa edelleen lisäydinvoiman rakentamista, mutta oikeiston ja ydinvoimalobbareiden valheellinen kampanjointi on saanut huolestuttavan paljon näkyvyyttä mediassa.

Kovaääniset ydinvoimalobbarit ovat myyneet lisäydinvoimaa populistisesti muun muassa lupauksilla pienemmistä sähkölaskuista. Globaalitaloudessa sähkön hinta määräytyy kuitenkin jatkossakin pohjois- ja keski-eurooppalaisilla markkinoilla, joihin suomalaisella energiatuotannolla ei merkittävästi pystytä vaikuttamaan. Lisäydinvoiman rakentamisen todennäköisempi seuraus on kuitenkin sähkölaskun kohoaminen, minkä tulee varmasti osoittamaan sekin, kun Olkiluoto 3:n tsernobylmäisesti käsiin räjähtänyt budjetti siirtyy markkinalogiikan mukaisesti kuluttajien maksettavaksi. Mikäli sähkölaskun kokoon halutaan vaikuttaa kuluttajan kannalta positiivisesti, on alettava kiinnittämään entistä enemmän huomiota rakentamisen energiatehokkuuteen.

Myös puheet energiaomavaraisuudesta voidaan haudata samaan kallioperään ydinjätteen kanssa; venäläinen ydinsähkö tulee jatkossakin olemaan edullisempaa kuin vastaava kotimaisesti tuotettu. Ei tarvinne siis erikseen kertoa, minkä maalaiseen ydinsähköön markkinat turvautuvat. Markkinoiden intresseissä ei näet ole isänmaan edun ajaminen talvisotamentaliteetilla.

Erityisen äänekäs ydinvoimalobbaus on tullut metsä- ja terästeollisuuden suunnalta. Paradoksaalisesti suomalainen raskasteollisuus tuottaa kuitenkin jo nykyisellään enemmän sähköä käyttöönsä kuin se tarvitsee. Ydinvoiman lisärakentaminen palvelisi luonnollisesti pääoman etua, joten kovaääninen lobbaus ei ole tietenkään yllättävää. Harmi vain, että pääoman kasauttaminen ydinsähkökapitalisteiksi halajaville raskasteollisuuden edustajille ei tule estämään Suomessa meneillään olevaa rakennemuutosta, joka hävittää raskasteollisuuden työpaikkoja.

Pääoman silmänkääntötemppuna toimii tästäkin huolimatta häikäilemätön sumutuspuhe raskasteollisuuden työpaikkojen pelastumisesta. Tosi asiassa edes uusien reaktorien rakentaminen ei edistä Suomen työllisyystilannetta, minkä osoittaa harvinaisen selvästi se, että Olkiluoto 3:n rakentaminen on hoidettu pääosin ulkomaalaisella työvoimalla. Sen sijaan sijoittaminen kestävään energiantuotantoon synnyttäisi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Ydinvoimalobbarit ovat innokkaita esiintymään julkisuudessa myös ympäristönsuojelijoina ja mikäpä olisikaan mediaseksikkäämpää ilmastokysymyksen odottaessa ratkaisuaan. Merkittäväksi päästöjenvähentäjäksi ydinvoimasta ei kuitenkaan ole, sillä se tuottaa vain sähköä. Sähköntuotanto taas muodostaa hyvin marginaalisen osan Suomen kasvihuonepäästöistä. Päästöjen vähentymisen sijaan lisäydinvoiman rakentaminen sitoisi valtavat taloudelliset resurssit kestävämmän energiapolitiikan harjoittamiselta.

Sen lisäksi, että ydinvoiman lisärakentaminen on taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömällä pohjalla, ei edes nykypäivän teknologioilla voida sivuuttaa ydinonnettomuuden mahdollisuutta. Onnettomuuksia on sattunut ydinvoiman tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa, joten on naiivia väittää, ettei hallitsemattomia onnettomuuksia voisi tapahtua jatkossakin. Triviaalina keskisuomalaisena pirujen maalailuna todettakoon, että tulitikkuaskillisella ydinjätettä voidaan saattaa koko Päijänne juomakelvottomaksi. Ai niin, mutta eihän sellaista voi sattua koivun ja tähden alla.

Ville-Veikko Pulkka

Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s